Syöpöttelyn ja liikkumattomuuden yhtälö on yksinkertainen: lisää tulee väkisinkin. Koko viikko meni taas vähän miten sattui, enkä loppuviikosta vaivautunut enää edes merkitsemään syömisiäni ylös. Aamulla vaaka näytti julmia lukemia, 99 kiloa tasan. Elättelen toiveita, että suurin osa tuosta on turvotusta ja ja... Itseään on helppo huijata. Noh, tänä aamuna olen ehtinyt käydä jo kolme (!!!) kertaa totaalityhjennyksellä, vatsa on ihan sekaisin kaikesta syömisestä. Too much information, tiedän.

Eilen illalla sain silti innostuksen tehdä lihaskuntoliikkeitä, kyytiä saivat vatsa- ja selkälihakset, allit, reidet ja peppu. Ajattelin tästä ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä aamulenkille pikkaisen piiskaamaan itseäni. Tällä hetkellä harmittaa suunnattomasti, että olen voinut antaa itseni TAAS repsahtaa. Uusi viikko edessä, uudet kujeet. Aikaa harha-askeleen korjaamiseen kyllä on ja olenkin päättänyt, että ensi maanantaina nämä extrakilot on karistettu.

Lyhyestä virsi kaunis, neiti siirtyy nyt sanoista tekoihin.