Hävettää. Torstaina oli paska päivä, perjantaina väsytti. En mennyt sauvakävelyllekään, vaikka olin päättänyt. Menin päiväunille sen sijaan. Perjantaisesta karaokesta alkoi alamäki. Illalla nakitin miespuolisen ystäväni liikuttamaan persettäni ja kummasti reisilihaksia poltteli humpankin tahtiin hytkyessä. Bonuksena sain kutsun kesällä tanssilavalle. Saavuin kotiin kolmelta, ympärijuovuksissa, likipitäen rahattomana ja valmiina syömään. Olin ollut kaukaa viisas ja ostanut pakastepitsan odottamaan kotiutumista. "Säästäähän siinä, kun ei tarvitse käydä kebabilla!"

Lauantaiaamuna olo oli melkoinen. Sama se, mihin aikaan kotiudun, joka aamu kohta kolmivuotias herätyskelloni toimii. Salaa toivoin, uskoin ja rukoilin, että tyttö heräisi vasta yhdeksältä, ja saisin edes jonkinnäköiset yöunet. Kai se karman laki toimi siinäkin: tyttö ponkaisi ylös ennen kahdeksaa. Helvetillinen päänsärky ja väsymys niskassa aloittelin päivääni. Onneksi kuuma suihku, burana ja kunnon aamiainen auttavat melkein mihin tahansa ongelmaan.

Jotta äiti ei kuitenkaan pääsisi krapulapäivänään liian helpolla, tuntuu tytöllä olevan tapana järjestää aina niin, että äidin tarvitsee imuroida. Milloin käytetty suodatinpussi odottaa keittiön lattialla, milloin joku muu. Tällä kertaa oli vuorossa vanilliinisokerin levittäminen keittiöön, hellalle ja lattialle - ja antaumuksella. Siinä imuroidessani yritin ajatella positiivisesti, että keittiö nyt muutenkin oli imuroinnin tarpeessa ja sain niksipirkkaan lähetettäväksi vinkin. Keittiöön saa uskomattoman hienon aromin ripottelemalla vanilliinisokeria ympäriinsä. Tuoksuu ihan siltä, kuin olisi leivottu, mutta kaloreita ei tule yhtään!

Olin sallinut itselleni herkkupäivän perjantaiksi. Se jatkui lauantain krapulamättämisellä ja sunnuntain laiskistelulla. Tästä voimme vain todeta sen, että minulle ei sovi alkoholi. Huomenna on uusi päivä? Annan ehkä armon käydä oikeudesta. Kenties olen jo saanut ansioni mukaan, eikä minun tarvitse piiskata itseäni enempää.

Tytön isä oli käynyt suklaaostoksilla ja pimitin häneltä geishan. Innoissani sitä mutustelin ja juuri, kun päätin tulla päivittelemään blogiani olin tukehtua suklaaseen. Ihan oikeasti. Tätäkö sillä sanonnalla, että ahneella on paskanen loppu, tarkoitetaan?