Eilen oli oikein mukava ilta. Istuimme alkuiltaa ulkona yhden kaverimme kanssa ja innostuimme vielä lähtemään baariinkin. Sinänsä minulle ulos pääseminen teki hyvää, sillä pitkään aikaan en ole päässyt itse rentoutumaan ja ylipäätään noin vaan poistumaan neljän seinän sisästä "omiin menoihini".

Oli hauskaa, kun oli jokin tekosyy laittautua. Toki arkenakin voisin meikata ihan omaksi ilokseni, mutta aamut meillä ovat sellaisia, että hyvä on jos ehtii peiliin katsoa ja sukia tukan alas. Itsevarmuus -ainakin minulla- kasvaa, kun saan kerroksen meikkiä naamaan.

Illan kruunasivat avokkini kaksi kommenttia ulkonäöstäni. Taisi olla humalassa, sillä normaalisti hänestä ei positiivista kommenttia saa irti, vaikka kuinka puristaisi. Nytpä ei tarvinnut edes puristella... ;) Illalla kotiin tullessamme, hän kuitenkin sanoi, että näytin _ihan_ hyvältä ja että liekö johtunut vaatteista vai mistä, mutta kuulemma näytin laihtuneelta. (!!!) Nämä toteamukset olivat siis harvinaista herkkua. Hymy virisi väkisin huulille. (Vähäänpä sitä on tyytyväinen...)

Noh, yhteenvetona. Eilen tuli syötyä epäterveellisesti ja kalorit paukkuivat. Ajattelin kuitenkin itsekseni, että ei tämä projekti yhteen päivään kaadu. Kunhan saan tänään itseäni niskasta kiinni, enkä jatka enää samalla linjalla. Todella harvoin minnekään ulos pääsen, niin silloin en ala kaloreista pingottaa. Morkkista ylisyöpöttelystä ( ja -juopottelusta) on turha potea, vaan pitää osata jatkaa positiivisella mielellä eteenpäin.

Ulkona on kaunis ilma, tänään voisin lähteä vaikka pyöräilemään tytön kanssa. Katsotaan mihin sitä oikein intoutuukaan.