Oijoi. Edellisestä päivityksestä näköjään on aikaa ihan liian kauan. Olen laiminlyönyt blogiparkaani – ja siinä sivussa hieman itseäni.

Kuka arvaa miten gfg-haasteen kanssa kävi? Laihduin gfg-haasteen aikana seitsemisen kiloa, tarkat luvut puuttuvat, sillä arvatenkin heti kun haaste loppui, loppui minulta myös into minkäänlaiseen syömisen tarkkailuun. Virallisia punnitustuloksia en ole näköjään sokerihumalaltani ehtinyt kirjata minnekään, eikä näin kymmenen kuukauden jälkeen enää oikein muista… Tunnen itseni näköjään turhankin hyvin, sillä minulle kävi juuri niin kuin olin pelännyt. Mikä siinä on, että vaikka tietää, että tässä on sudenkuoppa –näin voi käydä, jos et ole varuillasi, niin silti menee ja tekee juuri niin? Gfg-haasteen päättymisen jälkeen nautin sokerihumalastani. Voin kertoa, että kolmen viikon totaalisokerittomuuden jälkeen jo pelkkä jäätelötuutti sai silmät pyörimään päässä. Sokeritankkauksen jälkeen suuntasin ABC:lle syömään ja siitä se alamäki sitten lähti. Takaisin vanhoihin tapoihin. 

Talvesta minulla ei ole pahemmin mitään kerrottavaa, tai ainakaan laihdutuksellisesti. En edes oikeastaan muista, mitä talven aikana on tapahtunut! Tai no, sen verran on tapahtunut, että paino pyörii taas mukavasti samoissa lukemissa kuin ennen gfg:tä. 

Mutta, ihan kaikki toivo ei ole mennyttä. Olen tässä kevään mittaan saanut jonkinlaisen liikuntainnostuksen. Kirpparilta löytyi edullisesti kasa Kuntoplussan kotijumppadvd:eitä ja ohje ohjelmien yhteensovittamiseen. Tosin, parin viikon "lepotauko" välissä on hieman syönyt suurinta innostustani ja kummasti tuppaa taas laiskottamaan, mutta viime viikolla olen jo taas yrittänyt potkia itseäni perseelle. Syömisen kanssa minulla on hieman petrattavaa. Tai siis sen kontrolloimisen kanssa. Pelkkä liikunta ei kuitenkaan riitä laihtumiseen. En aio kuitenkaan pakkomielteisesti pingottaa, olen hedonisti, siitä ei pääse mihinkään. Hakusessa on tällä kertaa pysyvä muutos ja elämäntavat, joita voin noudattaa lopun ikääni.

Oikeastaan minulla on aika hyvä fiilis. Kiloja ei ole karissut tämän jumppainnostukseni myötä kuin kaksi tai kolme, mutta kroppa tuntuu ja näyttää paremmalta. Minulla on paljon ryhdikkäämpi olo ja kuulemma reidet ja takapuoli ovat kiinteytyneet. Hullua, miten moni on huomannut minun "laihtuneen" vaikka kilollisia muutoksia ei juuri olekaan tapahtunut. Kyllä itsekin muutoksen huomaa, kun vertaa viime jouluna otettuihin kuviin. Tässä vaiheessa harmittaa ainoastaan se, etten tajunnut lähteä mittanauhan kanssa liikkeelle.

Loppujen lopuksi siis täällä painiskelen edelleen samojen vanhojen ongelmien kanssa. Tällä kertaa yritän olla hieman kärsivällisempi. Tuloksia tulee, jos on tullakseen. Siihen asti nautin liikunnan tuomasta lisäenergiasta ja hyvästä olosta!